Ladot

Kuvassa pelto ja lato
Mannilan vanha heinälato, jossa vuosikymmenien ajan
säilytettiin useat heinäkuormat ja myöhemmin pahnat.

Heinälato, pahnalato, pehkulato, puimalato tarpeellisella ja kaikille tutulla rakennuksella oli monta eri käyttötarkoitusta riippuen siitä, mitä siellä säilytettiin. Vaikka Pohjanmaa on tuttu latomerestään, niin myös muualla maaseudulla on tai on ollut latoja lähes jokaisen pellon, niityn tai metsän reunassa.

Heinä- ja pahnalatoja näkee peltojen lähettyvillä. Heinäladossa säilytettiin heinäseipäiltä kerättyä kuivaa heinää. Pahnaladossa taas varastoisiin kuivaa pahnaa, viljan olkea, eläinten kuivikkeeksi ja joskus jopa ruoaksi kevättalvesta, kun heinävarastot alkoivat olla tyhjiä. Pehkuladot sijaitsivat metsien keskellä soiden laitamilla. Pehku oli suon pintakerroksesta isolla kuokalla nostettua turvetta, joka laitettiin haasioille eli eräänlaiselle puuaidalle kuivumaan. Pehkumätäs sai kuivua kesä auringossa kuivaksi, jonka jälkeen pehkut säilöttiin latoon. Talvella pehkuja sitten haettiin Mannilaankin reellä eläinten kuivikkeiksi pehkuladosta. Puimalato taas sijaitsi pihamaan läheisyydessä, sillä sen suojassa puitiin viljaa ja säilytettiin puimakonetta.

Maan viljelyksen kannalta ladot olivat hyvin tärkeitä säilytyspaikkoja ja varastoja. Kylän nuorisolla ne tarjosivat hyviä kokoontumispaikkoja. Ladot sijaitsivat yleensä hieman kauempana asutuksesta, joten nuoret saivat kokoontua rauhassa, vanhempien häiritsemättä tai häiriintymättä. Parhaimmillaan heinäladossa saatettiin järjestää tanssit, kun vain soittaja ja haitari saatiin paikalle. Ladon puulattia tarjosi oivan tanssiparketin ja pärekatto suojan sateelta.

Latojen tarpeellisuus maataloudessa on aikaa myöten vähentynyt ja niiden käyttötarkoitus muuttunut. Nyt ne tarjoavat suojan monille eläimille. Hirren päälle on hyvä linnun tehdä pesä, lattian alusta on oivallinen turvapaikka mäyrälle, vanhat pahnat tarjoavat suojaa hiirille ja myyrille ja heinät lisäravintoa jäniksille pakkastalvina.